torstai 27. syyskuuta 2012

Muotimessut Santiagossa, voi miten väärässä olinkaan

Tässä mun lähellä on aivan uskomaton kauppakeskus, joka on täynnä Chileläisten suunnittelijoiden liikkeitä ja ihania uusia juttuja. Siksi odotukseni muotimessuista nousivat niiden lähestyessä lähes taivaisiin ja no, seitsemäs taivas jäi kauas. (Vai onko se yhdeksäs, vai mikä numero taivas onkaan)

Paikka oli lupaava ja sää oli hurmaava. Tilaa oli paljon ja musiikki soi kovaa ja ilmassa tuoksui tuore popkorni koska paikalla oli popkorni myyjiä. Mentiin messuille ihanan jenkkiystäväni Samin kanssa ja käveltiin ensimmäisen kierros vain katsellen, mitä paikalta löytyy.
No okei, miksen ostanu tätä?

Ensivaikutelmani oli huumaava, olin innoissani ja olisin tapani mukaan halunnut ostaa vähintään kaiken ja varmaan enemmänkin. Olin varannut mukaani huiman määrän rahaa ja olin valmis heittämään kaiken ilmaan ja saamaan jotain uutta ja ihmeellistä vastikkeeksi. Sellainen taidan vähän olla. (Huom. Vähän, joo joo)

No tarkempi tarkastelu tuotti pettymyksen. Joka toinen koju myi vaatteita ihan tavallisista kauppaketjuista ja käytettyinä. Hinnat olivat samoja kuin uusina ja osa vaatteista oli no suoraan sanottuna järkyttävässä kuosissa.

Osa kojuista myi kuitenkin muun muassa ihastuttavia käsintehtyjä juttuja. Esimerkiksi Sam osti ihanat käsintehdyt nahkakengät. Ne ei kuitenkaan ollut mua varten vaan olisin halunnut ihania hulmuavia kukkakuosisia kesämekkoja, niitä en löytänyt. Ostin artesaani alfajoreja eli suklaajuttusia. Alfajoret on sellasia suklaajuttusia, kaksi keksiä ja välissä jotain usein manjaria eli toffeemaista juttua ja ne on peitetty suklaalla. Ne taitaa olla mun lemppari hyvyyksiä täälä.
Harmi et näitä oli vaan lasten koossa.

Kotimatkalla ei tietenkään saatu taksia koska oltiin kaukana kaikesta, onneksi rikkaalla alueella. Käveltiin auringonpaahteessa kauan kunnes nähtiin bussi ja seurattiin sitä seuraavalle pysäkille, joka ihan tuurista sattui menemään meidän metroasemalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti