tiistai 7. elokuuta 2012

My friends, open your mind and open your eyes!

Saltassa käveltiin laiskasti pitkin katuja ja mietittiin mitä tehdään. Palattiin takaisin hostellille, makailtiin sängyissä ja pohdittiin mitä kaikkea maailmassa oikein tapahtuu. Meitä ihmeteltiin joka paikassa kun kuljettiin Marinen kanssa, että miten me ollaan yhdessä päätetty matkustaa. Suomalainen ja ranskalainen. Me tavattiin tosiaan espanjan intensiivi kurssilla, ei koskaan sielä oltu mitään parhaita ystäviä mutta huomattiin, että on aika huoletonta olla kahdestaan ja vähän vahingossa päätettiin lähteä matkustamaan. En ennen matkaa kertaakaan ajatellut etten tulisi toimeen Marinen kanssa mutta matkan aikana mietin muutaman kerran, että mitä jos tulisi hätä. Kumpi meistä hoitaisi tilanteen? Ja kun tuli tiukka paikka pystyin luottamaan Marineen, mutta se tapahtui vasta kotimatkalla.
Ihana kukkakauppa hostellin läheltä, tuoksu oli huumaava

Saltassa vierailtiin museossa, yksityismuseossa. Olen sanaton tämän museon oppaasta. Museo de arte étnico americano. Opas tuli vastaan meitä ovelle ja museo oli pieni kaksi kerroksinen rakennus. Hän tervehti meitä kaikkia ja opetteli meidän nimet. Mies oli lyhyt ja harmaa hiuksinen ja vähän sellainen vinksahtaneen näköinen. Hän kutsui meitä euroopan lähettiläiksi ja viittasi koko ajan tulevaisuuteen, jolloin kerromme kaikille tästä museosta.

Hän muistutti meitä useasti hyvin teatraalisesti avaamaan mielemme ja silmämme. Opas korosti myös sitä, ettei mikään tule olemaan ennallaan kun näemme nämä asiat. No mitä me sitten näimme. Muinaisia pinsettejä, koruja ja heimovaatteita. Me näimme upeita kankaita, pelottavia naamioita ja muinaisia enkelikuvia aseiden kanssa.
Mapuche koruja, hopeasta
Muinaisia pinsettejä! Naiset on selkeesti aina naisia
Kerrassaan valloittava kokemus, todella intensiivinen. En ehkä koskaan ole niin keskittynyt museossa. Olen katsellut mitä olen nähnyt ja jos en ole ymmärtänyt, olen siirtynyt seuraavalle. Tällä kertaa herra opas pakotti meidät pohtimaan ja kysyi kysymyksiä. Hyvässä ja pahassa, en koskaan unohda tätä museota.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti